Maanantaina iltapäivällä pihallemme kaarsi kauan odotettu taksi. Tytöille oli aikamoinen seikkailu päästä kyytiin. Emma oli vaunujen noston aikana ihan vakava, Elli sen sijaan oikein innoissaan. Tytöiltä, ainakin Elliltä, jäi aikaisemmin päivällä päiväunet jännityksen vuoksi nukkumatta, joten olimme sopineet, että hän nukkuisi taksissa. Eipä tuosta tullut mitään: oli ihan liian jännää. Ensin käännyttiin juuri ennen Uudenmaantietä takaisin hakemaan Mikon lompakko (hajamielinen mies), sitten haettiin mummo ja pappa Nummelasta ja sitten oli seuraa, juttua ja maisemia.
Satamassa olikin sitten edessä jonkin verran odottelua. Elli vääntelehti vaunuissa ja rauhoittelujäätelön loputtua hänet piti päästää vapaaksi. Odotussalissa oli kuitenkin sellainen ruuhka, että ei Elli juuri metriä kauemmas meistä päässyt. Vähän teki tuttavuutta viereisten ihmisten kanssa ja keräsi sympatiaa. Laivaan meno oli tietysti jännää, ja ajatus siitä, että hytti oli meidän, oli tytöille ihan outo. Tytöt kiipesivät heti ikkunalaudalle katselemaan maisemia. Kun saimme vaunut kasaan ja huoneen nurkkaan ja päällimmäiset tavarat purettua, lähdimme tutustumaan laivaan. Pitkät käytävät, leikkihuoneet yms. olivat selvästi tytöille aikamoista seikkailua. Elli ja Emma pääsivät myös ihan heti pallomereen, mitä olikin odotettu päivätolkulla. Valokuva-albumistakin oli katseltu pallomerikuvia edelliseltä Visbyn-matkalta.
Laivaan tutustumisen jälkeen menimme mummon ja papan kanssa Buffet-illalliselle. Ruoka oli herkkua, ja sitä oli paljon. Tytöille maistuivat leikkeleet, nakit, ranskalaiset, hedelmät ja erityisesti jälkiruuat. Emma olisi syönyt suklaavaahtoa loputtomiin. Mari kokeili myös kuoria tytöille katkarapuja. Niiden kuorinta oli selvästi niiden syömistä kiinnostavampaa. Tytöt jaksoivat kyllä oikein hienosti pitkän kaavat ruokailun ja jonotuksen. Me aikuisetkin saimme mahamme täyteen.
Ruuan jälkeen aikaa kului kahdella leikkihuoneella, kävimme myös Tax Free:ssä katselemassa ja ostamassa nameja. Illan kruunasi kuitenkin Step-up-dancers -esitys Nukkumatista. Istuimme tyttöjen kanssa yökerhossa ja joimme vilkkuvilla jääpaloilla koristeltuja juomia ja katsoimme esitystä. Se oli jännä, välillä vähän pelottavakin, mutta ennen kaikkea kiinnostava. Puvut vaihtuivat ja meno oli lennokasta. Varsinkin Elli oli aivan mykistynyt. Esityksen jälkeen menimme hyttiin, tytöt nukkuivat yhdessä levitettävällä sohvalla. Mari jäin nukuttamaan tyttöjä ja seuraamaan samalla televisiosta yleisurheilukisoja, ja Mikko meni vielä laivalle katselemaan illan humua.
Aamulla tytöt piti ihan herättää, ja ensimmäiseksi he menivät katsomaan ikkunasta ulos merta. Aamiaisen jälkeen aloimmekin jo olla perillä. Ensimmäiseksi Visbyssä me menimme kiertoajelujunaan. Pikkuinen juna kiersi kaupunki vajaan tunnin ja saimme jonkinlaisen käsityksen kaupungin nähtävyyksistä ja historiasta. Elli katseli maisemia oikein rauhassa ja kiinnostuneena. Emma sen sijaan nukahti kesken junakierroksen minun syliini.
Junan jälkeen lähdimme vaunuilla kaupungille. Kävelimme ja katselimme, tutustuimme rauniokirkkoon ja isoon, toimivaan kirkkoon. Tytöt olivat kiinnostuneita kirkosta kuin museosta ikään. Selostimme heille alttaria, saarnastuolia, penkkejä myöten kaikenlaista.
Syömässä kävimme keskusaukion laidalla Mummon ja Papan kanssa. Päiväunille saimme tytöt vaivutettua vaunuihin isossa puutarhassa. Sitten kävelimme toista tuntia ympäriinsä kaikessa rauhassa.
Kun tytöt heräsivät, söimme jäätelöt ja kävimme lelukaupassa. Emma valitsi itselleen haravan ja lapion ja Elli ruohonleikkurin. Yhteiseksi muistoksi Visbystä ostimme Pingu-DVD:n. Lopulta ties monen tunnin kävelyn jälkeen suuntasimme takaisin laivalle. Tuli kyllä Visby nähtyä oikein hyvin.
Laivalla menimme hytin kautta aurinkokannen leikkihuoneeseen, jonka lähettyviltä löysimme myös Mummon ja Papan. Aika pian lähdimme nelistään syömään "lastenravintolaan", sillä tytöt eivät olisi järjissään jaksaneet odottaa a la carten kello 21.00 kattausta, johon Mummo ja Pappa menivät. Lastenravintola osoittautui paljon mainostustaan tasokkaammaksi paikaksi. Tytöt saivat halvalla lihapullia (jotka kiukuttelun jälkeen maistuivat, kun pyyhimme niistä kastikkeen pois. Kastike maistui hyvältä ainoastaan, kun siihen dippasi ranskalaisia perunoita...) ja Mikko ja minä oikein herkulliset ateriat. Mari taisi syödä ahventa valkoviinikastikkeella ja Mikko pihvin.
Loppuilta kului kannella juostessa ja tuulta ihaillessa, pallomerissä, leikkihuoneessa treffaamassa Muumia ja jälleen illalla yökerhon tanssiesityksessä. Nyt oli vuorossa jännittävä Punahilkka. Susi sai monet lapset ihan kiljahtelemaan kauhusta. Ellikin vähän pelästyi ja siirtyi Mikon syliin.
Seuraavana aamuna Elli ja Emma syöksyivät herättyään heti ikkunaan. Nyt heitä odotti kauniin aaltoilevan meren sijaan tyyni veden pinta, jossa kellui vieri vieressä pientä vihertävänkeltaista levälauttaa. Elli totesi, että "vedessä on paljon linnunkakkaa"...
Aamupäivää sitten kulutimme laivalla. Tytöt tiesivät jo minne mennä, leikkihuoneet ja kansi tulivat koluttua moneen kertaan. Kävimme myös syömässä nelistään lounasbuffetissa, ja tytöt jälleen satsasivat jälkiruokaan. Iltapäivällä saavuimme Helsingin satamaan ja taksilla kotiin. Oli todella kiva reissu. Suurkiitokset mummolle ja papalle.