Etusivu | Ihmiset | Mieliasiat | Harrastukset | Dokumentit | Päiväkirja | Tapahtumat | Tuotokset | Galleria
Yhteystiedot | Vieraskirja | Uutta sivuilla | Näistä sivuista | Sivukartta

Etusivu > Tapahtumat > Muut tapahtumat > Pääsiäinen 2005

Pääsiäinen 2004  Juhannus 2005

Pääsiäinen 2005

Sunnuntai 20.3.2005

Vitsoja ja höyheniä

Tänä vuonna otimme ensi kertaa ilon irti virpomisperinteestä. Viime viikolla teimme koko perhe lumisen matkan joenvarteen poimimaan jokipusikoista pajun oksia. Lumi upotti hauskasti ja saimme tunkeutua aika syvälle pensaaseen löytääksemme hyviä oksia, sillä pitäjän muut pikkunoidat olivat selvästi ehtineet edellemme. Seuraavaksi kävimme Tiimarissa ostamassa ison kasan koristeaineita, höyheniä, kreppipaperia, silkkipaperia, ja istuimme kaikki neljä pöydän ääreen koristelemaan oksia. Höyhenet sananmukaisesti pöllysivät.

Pieniä pääsiäisnoitia

Palmusunnuntaiaamuna puimme tytöt noidiksi. Oli huivia ja viittaa ja mekkoa ja kahvipannut ja Emmalla kissa. Oli myös punatut posket ja pisamaiset nenät. Myös Mari pukeutui teeman mukaisesti. Mikko pysytteli kuvaajan roolissa tavallisissa arkivaatteissaan. Elli oli hienosti opetellut ulkoa virpomislorun ja Emmakin osasi sanoa: "Virvon, virvon, virvon..."

Aloitimme noitimisen naapurin Kukkaron oven takaa. Kun ovi kävi, tuli Emmalle hetkellinen järkytys ja Mari sai pikkunoidan syliinsä. Elli sen sijaan pysyi roolissaan hienosti, ja Kukkaro oli aivan myyty. Ja kyllä Emmakin osasi pannuaan ojentaa, kun oli aika saada vähän nameja. Kun tytöt tajusivat, mistä virpomisessa on kyse, olivat he molemmat täysin innoissaan mukana. Kiersimme noitimassa molemmat taloyhtiön talot ja vitsat riittivät juuri, sillä kaikki eivät olleet kotona.

Tytöt selvästi pääsivät leikin juoneen mukaan ja heillä oli hauskaa. He myös aivan suvereenisti osasivat ottaa kehuja vastaan ja kyllä heidän asujaan kehuttiinkin. Tämä oli oikeastaan aika kiva tapa käydä tutustumassa uusiin, osin aika tuntemattomiin naapureihin. Kun olimme käyneet viimeisessäkin asunnossa, Ellillä oli yksi vitsa kädessään ja hän kysyi: "Mistä vielä haetaan karkkia?"

Kotona sitten alkoi herkuttelu. Taisimme olla ainoat alueella kiertäneet noidat, joten olimme saaneet vähintään oman osamme. Namuja oli niin paljon, että alkoi ankara säännöstely. Ja täytyy sanoa, että välillä iltaisin noitamaiset äiti ja isikin verottivat ansioita. Täytyyhän sitä sentään pääsiäiseen mennessä saada varastot tyhjiksi... Mari pohti muutamaankin otteeseen, että ei muista ihan täysin, kuinka hauskaa virpominen oli, kun itse oli lapsi. Hurjan hauskaahan se ainakinoli. Nyt aikuisena omien lasten kanssa se oli varmaan kuitenkin vieläkin hauskempaa!

Lauantai 26.3.2005

Heinolassa

Pääsiäislauantaina eli lankalauantaina lähdimme aikaisin liikkeelle ja suuntasimme kohti Heinolaa. Elman ja Yrjön luona tulee käytyä välimatkan ja arkikiireiden vuoksi aika harvoin, joten loma-aikoina yritämme aina käydä heitä tervehtimässä. Jotenkin nimittäin tuntuu, että tuskinpa kukaan on meitä nähdessään iloisempi. Ellin ja Emman olemassaolo on isoisovanhemmille selvästi hyvin tärkeä ja voimaa antava asia. Nytkin Elma ja Yrjö ilmiselvästi nauttivat tyttöjen leikkejä ja syömistä seuratessaan.

Myös tytöistä on ihan kiva lähteä Heinolaan, nytkin Elli muisti jo etukäteen Yrjön tytöille ostamat, Heinolassa käytettävät Muumimukit ja myös Elman rollaattorin eli hepan, jolla voi leikkiä kauppamatkoja. Aamupäivä vilahti ohi hetkessä seurustellessa, leikkiessä ja päiväruokaa syödessä. Ellille ja Emmalle maistui aivan mainiosti makaronilaatikko, kakusta ja pääsiäismunista puhumattakaan.

Vääksyssä

Tällä kertaa lähdimme Heinolasta jo puolilta päivin ja ajelimme pikkuteitä pitkin Vääksyyn, jossa treffasimme Saku-vaarin ostarilla. Seurasimme hänen Mersuaan Pätiälän mökeille, joilla Marin on tullut lapsena muutamia kesäisiä viikkoja vietettyä. Elli ja Emma aluksi selvästi ihmettelivät tummasävyistä hirsimökkiä, mutta suklaamunien näkeminen sai heidät rohkeasti käymään peremmälle. Elli myös ihastui Miralta saamaansa pupupalapeliin, jota sitten muutama kymmenen kertaa tehtiinkin. Aikamoinen elämys oli myös ulkovessa.

Herkullisen lammaspadan jälkeen me neljä ja Mira suuntasimme jäälle. Ilma oli keväisen lämmin, paikoitellen jään päällä oli jo vähän vettä. Aurinko lämmitti ihanasti. Etsimme vanhan pilkkireiän ja aloimme pilkkiä. Tämä oli tytöistä kovin jännää. Haimme myös kaislikosta tytöille omat kaislat, joita tytöt laittoivat pilkkireikiin ja käyttivät onkina. Ja naurua riitti. Kunnes Emma onnistui kompastumaan ja kaatui naamalleen pilkkireikään. Aikamoinen huuto tuli. Tyttö sai naamansa märäksi ja pienen naarmun, mutta eniten taisi itkettää pelkkä järkytys.

Pilkkimisen jälkeen istuimme Maritan ja Vaarin kanssa keväisellä kuistilla ja nautimme auringosta. Ulkovaatteet kummasti vähenivät. Tytöt kiipeilivät Miran kanssa samoilla terassihirsillä kuin Mari muinoin, aika paljon vanhempana tosin. Sakukin näytti vähän samalta kuin Paavo-vaari, josta Marilla onkin rakkaimmat muistot ehkäpä juuri näiltä Pätiälän mökkien terasseilta, joilla Paavo kertoili pienelle Marille sotamuistojaan ja tupakka paloi.

Mökiltä ajelimme vielä Sakun kanssa takasin Vääksyn keskustaan ja kävimme tervehtimässä Kurimon Hilkkaa ja hänen luonaan käymässä olevia Ritvaa ja Ristoa. Elli ja Emma käyttäytyivät todella kivasti. He olivat touhukkaita ja itsenäisiä, kiersivät keittiö-olohuone-ympyrää, mutta eivät riehuneet tai mekkaloineet hurjasti. Aika huonossa kunnossa oleva Hilkka selvästi seuraili tyttöjä hymyssä suin. Erityisesti Emma tuli ujosti ihan Hilkan viereen vähän juttelemaan ja katselemaan. Elli ja Emma tekivät yhden päivän sisällä jo kolmannen vanhan ihmisen oikein iloiseksi.

Sunnuntai 27.3.2005

Munien etsintää

Pääsiäissunnuntaina päivä alkoi perinteisesti pääsiäismunia etsien. Tytöt löysivät ensin yhdet munat ulkokengistään ja olisivat heti alkaneet niitä syömään. Todella jouduimme houkuttelemaan heitä jalkamaan etsimistä. Toiset munat löytyivät sitten kukkaruukuista ja telkkarin takaa. Kuuma-kylmä-etsintätekniikka oli vielä Ellille liian haastava. Hän ei tajunnut lainkaan, että miten sitä piti ohjailla. Siirryimme suorempaan lähemmäs, kauemman, eteenpäin, vasemmalle -tyyppiseen ohjailuun. Suklaamunat joutuivat vielä tovin odottamaan, kun söimme ensin muna-aamiaisen. Tytöistä sipulilla värjätyt munat olivat hienoja.

Pääsiäisaterialla Harjulassa

Pääsiäisaterialle menimme Harjulaan. Siellä oli edessä lisää kivaa pääsiäismunien etsintää. Tyttöjen suklaavaranto alkoi jo taas olla aika täysissä mitoissa. Onneksi suklaan lisäksi myös perinteinen lammas minttuhyytelöineen maistui tytöille ihan hyvin. Elli piti erityisesti minttuhyytelöstä... Mamilla ja Ukilla oli meidän perheemme lisäksi syömässä myös Ukin siskot Pirkko ja Kiti, joten pöydässä riitti vipinää.

Pääsiäisen aikana tytöt siis tapasivat hurjan määrän sukulaisia, isovanhempia, isoisovanhempia... He myös hienosti ja ennakkoluulottomasti suhtautuivat pääsiäisen herkkuihin. Lammas ja mämmi maistuivat erityisesti Emmalle. Pääsiäisviikonlopun aikana tytöt myös söivät varmaan yhtä paljon suklaata kuin koko elämässään tähän asti. Munia jäi myös ihan kivasti jemmaan tulevalle viikolle.

Pääsiäinen 2004  Juhannus 2005