Etusivu > Tapahtumat > Muut tapahtumat > Muumimaailma 2005

Muumimaailma 2005

Muumimaailma ja Laitila 12.-13.7.2005

Matka Naantaliin

Tiistaiaamuna olimme tehokkaita ja taiomme lapset ja kahden päivän tavarat ja vaunut autoon heti aamulla ennen kahdeksaa. Ajomatka kohti Turkua sujui aika rauhassa, Emma nukkui ja Elli nuokkui. Paimion ABC:llä pysähdyimme odottelemaan Karjalaisia. Söimme aamiaiseksi munkit. Tytöt ottivat yllättäen rauhallisesti sen, että Mikko valitsi heille sellaiset versiot, joissa ei ollut vaaleanpunaista päällystä. Tosin Mari ainakin jakeli tytöille omastaan. Seuraavaksi Mikko käväisi vielä kaupassa ostamassa eväspillimehuja ja muuta pikkupurtavaa. Mari kävi Ellin kanssa naistenhuoneessa. Käsienkuivausteline, josta kiskottiin pyyhettä ulos oli Ellin mielestä vaikuttava. Seuraavaksi tulivat Karjalaiset, ja Rami osti vielä kaikille lapsille jäätelöt. Olivat aika hauskan näköisiä kun istuivat rivissä penkillä ja nauttivat antimista. Meidän tytöt saivat ainakin sokerienergiaa päivän varalle...

[Tapaaminen Paimiossa] [Elli ja Emma] [Rasmus ja Riina]

Seuraavaksi ajoimme Ramin auton perässä Naantaliin. Elli kyseli uudestaan ja uudestaan, missä näkyy Rasmuksen auto. Perillä jätimme automme kaukaisille parkkipaikoille, joista oli bussikuljetus Muumimaailman lähelle. Bussipysäkillä oli aikamoinen tungos, sillä paikalla oli hurjasti lapsiperheitä vaunuineen. Kun bussi tuli, Mikko ja Rami yrittivät vaunuilla keskeltä sisään ja me muut etuovesta. Mari sai otollisen paikan ja pääsi täpötäyteen bussiin ja sai Ellin ja Emman vielä aseteltua istumaan pyörän kohdalla olevan korokkeen päälle. Tässä vaiheessa hän tajusi, että koko muu seurue oli jäänyt bussista ulos, sillä se oli tursuavan täynnä. Bussista ei kuitenkaan enää päässyt pois, sillä käytävä oli ihan ihmisten ja vaunujen tukkima. Ei siinä muu auttanut, kun vilkuttaa muille ikkunasta heihei. Elli ja Emma eivät onneksi järkyttyneet, ja bussimatka osoittautui niin elämykselliseksi, että Elli olisi heti halunnut sinne uudestaan. Perillä sitten odottelimme vajaan vartin ja tutustuimme Muumikahvilan videohuoneeseen, jossa ei nauha enää pyörinyt.

[Elli katselee Muumipeikkoa]
[Emma koskettaa Muumipeikkoa]

Päivä Muumimaailmassa

Sitten alkoi vaellus Muumimaailmaan. Tulimme paikalle reilun vartin avaamisajanajan jälkeen kuten koko muukin Suomi. Paikalle oli helppo löytää, kun vain seurasi vaunukaravaania. Muumimaailma oli ainakin Marin mielestäni ihan onnistunut paikka. Muumit, talot ja rakennukset olivat aika yksinkertaisia ja lapsia kiinnostavia. Vaunuilla pääsi oikeastaan kaikkialle (tosin kaksostenrattaat Nyytin polulla olivat aikamoista akrobatiaa). Ruokaa sai ihan suht kätevästi, ja ihmispaljous mahtui paikalle ihan hyvin. Paikka oli kyllä selkeästi suunnattu pienille ihmisille, ei siellä aikuiseen makuun ollut juuri muuta kuin iloisia ja haltioissaan olevia pieniä ihmisiä, joita sitten kuvattiin ja videoitiin olan takaa. Välillä Muumeja oli suorastaan vaikea nähdä, sillä heitä aina ympäröi halaamaan pyrkiviä lapsiaan kuvaavien aikuisten ympyrä. Me siis toimimme maassa maan tavalla ja taisimme saada muutaman otoksen, jossa jopa näkyy Elli tai Emma ja joku muumilaaksolainen.

Muumimaailman teatteriesitys ei ollut suunnattu oikein kenellekään. Esityksessä muumit tekivät teatteriesityksen Teatterirotta Emman teatterissa. Draamaa jopa vähän opiskelleen Marin mielestäni esitys esityksessä oli turhan vaikea konsepti pikkuyleisölle mutta esitys ei silti ollut tyyliltään yhtään haastava vanhemmille. Parhaiten taitaisi toimia vaikka laulava ja tanssiva Muumiväki lavalla ilman sen suurempaa draamaa. Meidän tytöt tykkäsivät esityksessä ehdottomasti eniten Ramin ostamasta popcornista...

[Muumiteatterissa] [Kaarnaveneiden uittoa]
[Emma tapaa Hemulin]
[Hemulin talossa]

Kaiken kaikkiaan tytöt tykkäsivät paikasta. Elli uskalsi aika rohkeasti lähestyä Muumeja. Emma keräsi rohkeutta kauempaa, ryhdistäytyi ja marssii koskettamaan Muumin häntää. Tämän tehtyään hän hehkui ylpeydestä. Kyllä Ellikin selvästi Muumeja vähän jännitti, ei hän vaikkapa uskaltanut sanoa mitään meille juttelevalle Nuuskamuikkuselle ja Hemulin halaaminen oli aika hurjan jännää. Rakenuksista Elliä kiinnosti kait eniten monikerroksinen muumitalo. Emma sen sijaan halusi kävellä Hemulin talon läpi viisi, kuusi kertaa. Parin tunnin kiertelyn, hampurilaistauon ja teattriesityksen (jossa Emma jo kitisi ja rimpuloi sylissä ja Ellikin oli rauhaton) jälkeen kiersimme Nyytin polun. Elli meni Mikon kanssa kaikki kohteet läpi ja Mari odotteli Emman ja Leenan kanssa polulla. Yrityksenä oli kovin nukuttaa Emma, mutta ei hän suostunut. Taisi olla Emmasta ihan järkyttävää, että Elli pääsi kiertelemään ja hän joutui makaamaan vaunuissa. Niinpä luovutimme lopulta suosiolla, ja Emma pääsi Mikon mukaan.

Muumimaailma oli siis ihan oiva kohde. Oli myös kiva mennä sinne yhdessä Karjalaisten kanssa niin lapsilla ja aikuisillakin oli seuraa. Poispäin tullessa Elli, Rasmus ja Riina kulkivat jo vuoroin käsikädessä.

Illan viettoa Laitilassa

Muumimaailmasta suuntasimme kohti Laitilaa ja Karjalaisten mökkiä. Matkalla pysähdyimme ruokakaupassa: kun nostimme helteiseen auton nukahtaneen Emma-kirpun autosta, huomasimme tytön olevan läpimärkä hiestä ja punainen kuin rapu. Näillä helteillä ilmastoitu auto tekisi todella hyvää. Rasmus ja Riina olivat kovin raikkaanoloisia verrattuna meidän takapenkillä kypsytettyihin lapsiimme. Kaupasta ostimme kaikkea hyvää. Rasmus sai hienon raivokohtauksen, jota Elli suurella mielenkiinnolla seuraili. Joskus muinoin Elli vielä pelästyi, jos Rasmus sai hepulin, mutta nyt Elli kai jo omasta kokemuksestaan tietää, ettei tilanne ole kovin vakava... Elli kai seurailee kiinnostuneena ja opettelee hyviä toimintataloja omiin raivokohtauksiinsa!

[Karjalaisten mökit] [Leena laittaa juotavaa] [Rami leikkaa nurmikon]

Laitilassa Rami alkoi heti pian valmistella lapsille uima-allasta ja koko seurueella saunaa. Samalla hän vielä leikkasi nurmikon. Leena taikoi esiin vähän välipalaa. Moinen aikaansaavuus oli suorastaan ihailtavaa. Mari sain tehtyä meidän pesueellemme sängyt saunakamariin, mutta heti kun hän tuli ulos, paarmat tekivät hänet toimintakyvyttömäksi. Elli ja Emma huitoivat paarmalaumoja ympäriltään kylmänrauhallisesti, Mari huitoi ja hyppi kuin heikkopäinen. Lopulta hän huomasi, että paarmoja on Emman ympärillä muita vähemmän ja otti tytön syliini. Se jotenkin auttoi. Paarmat taisivat jostain kumman syystä karttaa Emmaa. Niinpä paarmakammoinen Mari veti pitkät vaatteet päälle, hatun korville asti ja piteli Emmaa sylissään, kunnes alkoi tottua jatkuvaan paarmalaumaan.

[Mari hätistää paarmoja] [Rasmus, Riina ja Elli leikkivät] [Riina ja Elli leikkivät]

Kun iso vesiallas oli valmis, lapset pukeutuivat uikkareihin ja menivät veteen. Oli siinä roisketta. Emma vähän ensin aristeli mutta uskaltautui mukaan. Joku meistä aikuisista seisoi koko ajan altaan vieressä vahtimassa hurjaa menoa ja samalla hätisteli paarmoja lasten paljailta olkapäiltä. Sitten miehet veivät lapset saunaan ja Marilla oli Leenan kanssa rauhaisaa. Kun Mikko peseytyi, antoi hän Marille tytöt yksi kerrallaan puettavakseni. Emma teki heti vaipan päälle saatuaan kakat ja Mikko sai hänet paluupostissa heti takaisin saunaan pesulle. Emma kyllä jälleen pyyteli, että kakka vaihdettaisiin vasta kotona, mutta se ei nyt vaan käynyt laatuun. Miesten ja lasten saunottua he lähtivät ylämökile virittelemään nuotiota ja päivällistä. Mari ja Leena menivät ihan rauhassa kahden saunaan. Täytyy sanoa, että Karjalaisten työnjako mökillä on ihailtavaa....

[Altaan täyttöä] [Lapset altaassa] [Emma altaan reunalla]

Nukutus-show

Saunan jälkeen lapset söivät grillissä valmistetun makkara-aterian (hyvin maistui) ja lisukkeet. Sitten pohdimme pitkään erilaisia nukutusvaihtoehtoja. Eri mökkeihin nukutus voisi olla helpompaa, mutta tyttöjen nukutus voisi kestää tunteja ja silloin nukuttaja istuisi koko illan yksin alamökillä. Yhdessä nukuttaminen ylämökkiin tietäisi riehumista, mutta aikuiset voisivat sentään ahdistua yhdessä. Päädyimme siis ylämökin yhteisnukutukseen. Emma sai nukkua alkuyön sohvalla, jonka viereen pönkitettiin syvä matkasänky, josta Elli ei omin avuin päässyt pois. Rasmus ja Riina nukkuivat omissa alasängyissään. Kun nukutus alkoi, Rami lähti ansaitulle rauhalliselle kalareissulle veneellä.

[Rasmukselle yöpuku] [Iltapuuhia] [Riinalle yöpuku]

Ei nukutus tietysti helposti mennyt. Emma oli helpoin tapaus, ja hän nukahti muutaman komennuksen jälkeen. Elli ja Rasmus juttelivat, mekkaloivat, ja Rasmus ja Riina hyppivät pois sängyistään, kun kerran siihen kykenivät. Mikko, Leena ja Mari istuivat terassilla ja yrittivät pitää pokkaa, kun kuuntelivat lasten remuamista ja riehuntaa. Jossain vaiheessa Riina meinasi nukahtaa, mutta Elli onnistui huutamaan hänet uudelleen hereille. Siinä istuessamme vaihtelimme nukutuskauhukokemuksia Leenan kanssa ja tajusimme Mikon kanssa, kuinka kätevää kodin kaksikerroksisuus ja lapsiportit ovat. Kun Elli huutaa ja raivoaa yläkerrassa, ei hän pääse alas, ja me voimme Mikon kanssa puuhata oikeastaan omiamme ja olla välittämättä kiukuttelusta. Rasmus kun osaa avata huoneensa oven, juoksee hän koko ajan Leenan ja Ramin luo, jolloin ilta todella kuluu vain nukuttaessa. Niin tai näin, on lohdullista tietää, että muissakin kodeissa ollaan helisemässä kolmevuotiaan iltakiukuttelun kanssa.

Kun Rami palasi, lapsista nukkui vasta 25 prosenttia. Parin tunnin kiukuttelun jälkeen lapset uupuivat. Ensin sammui Riina, sitten Elli ja tietenkään Rasmus ei yksin jaksanut jatkaa. Kun hiljaisuus oli todellinen, Rami paistoi aikuisille pihvit ja nautimme puoliltaöin herkullisen aterian. Ruuan jälkeen kannoimme ihan hervottomina nukkuvat tytöt alamökkiin, ja he jatkoivat siellä häiriintymätöntä untaan.

Mökkipäivän viettoa

[Mikko aamu-uinnilla]

Seuraavan päivän aloitimme aamu-uinnilla. Mari kävin järvessä ensin ja sitä katsellessaan Mikko ja tytötkin rohkaistuivat. Olipa ihanan virkistävää. Aamiaiseksi söimme herkkumuroja (niitä piti myöhemmin ostaa kotiinkin) ja aamupäivä kului mökkipuuhissä.

Miehet ja lapset kalastelivat, ja Leena ja Mari juttelivat ylämökillä. Yhtäkkiä Elli marssi sisään ja nosti pienen ahvenen kymmenen sentin päähän Leenan kasvoista. Olipa ylläri, Leena suorastaan naisellisesti kirkaisi. Myös Rasmus oli saanut pienen kalan, ja Mari lupautui jo Ellille kokeilemaan kalan perkuuta. Rami kuitenkin pelasti hänet tältä kohtalolta. Peratut kalat jäivät sitten grillin viereen odottamaan ruoka-aikaa.

[Ellin ensimmäinen kala] [Naisväki] [Kalaa ja Emmaa kantaen alas]

Päivällä lapset alkoivat jo olla aika naatteja ja kiukuttelevia. Paljon seuraa ja paljon kivaa on aika raskasta. Rami paistoi taas herkullisia pihvejä, ja söimme ja siivosimme mökit. Kun auto oli jo pakattu, huomasin Mikon kanssa, että kalat unohtuivat tehdä ja syödä. Mikko kiikutti kymmensenttiset kalat jo roskiksen puolelle ja tilanne näytti ratkaistulta. Kunnes Elli muisti kalat. Tuli surkea itku, kun Elli sai tietää, että kalat oli heitetty pois. Elli ei yhtään raivonnut, oli vaan syvän järkyttynyt.

[Ellin ja Rasmuksen kalansaalis] [Kalojen ihailua] [Mikko grillaa ahvenet]

Mari ei hennonnut olla tiukkana vaan haki kalat roskiksesta (olivat siististi pussin päällä omalla paperilautasellaan ihan hygieenisesti). Mikko puhalteli hiillokseen vielä vähän elämää ja grillasi kalat yhdessä Ellin ja Emman kanssa. Sitten haimme haarukat ja suolaa ja menimme muiden luokse rantaan jakamaan ateriaa. Rasmus oli päässyt keinun lumoihin eikä juuri jaksanut kiinnostua kalasta, mutta Elli söi innolla. Tilanne oli tytölle selvästi tärkeä. Muidenkin oli kyllä myönnettävä, että ahven oli aikamoista herkkua.

[Elli ja Emma syövät kalaa] [Elli syö joka murun]

Kuuma kotimatka

Seuraavaksi sanoimme heiheit ja lähdimme. Tytöt nukkuivat kuin tukit. Autossa oli varmaan sata astetta. Puoli tuntia ennen kotia Mikko totesi, että tytöt saavat vielä nukkuessaan lämpöhalvauksen, jos eivät pääse viileään ja saa nestettä. Niinpä pysähdyimme pienelle, melkoisen sotkuiselle grillille jäätelöille. Viimeinen puolituntia helteisessä autossa olikin sitten aikamoista kiukuttelua. Minustakin tuntui, että kuumuuteen hajoaa pää. Karjalaiset tekivät ihan viisaasti, kun lähtivät ajamaan vasta illan viilennyttyä käytyään vielä matkalla Ramin vanhemmilla. Heidän uusi hieno ilmastoitu autonsakaan ei varmaan ollut pahitteeksi.

Kahden päivän Muumimaailma- ja mökkiloma oli oikein kiva. Siitä suuri kiitos Leenalle ja Ramille. Jos kutsutte, tulemme mielellämme uudelleenkin.

Sivun viimeisin muutos: "2005-11-15 21:07:19 mtreinik"